Seta vaatii ei-binääristen transihmisten pääsyä tarvitsemiinsa hoitoihin

Seta vaatii ei-binääristen transihmisten pääsyä tarvitsemiinsa hoitoihin

Transtukipistettä ylläpitävä Seta on erittäin huolissaan, että sukupuolentutkimuksen hoitoyksiköissä HUS:ssa ja TAYS:ssa hoidon saantia on rajoitettu voimakkaasti liittyen ei-binääristen ihmisten sukupuoliristiriitaan. Seta vaatii, että sukupuolenkorjaushoitojen antamista myös ei-binääreille ihmisille jatketaan.

“Näiden hoitojen myönteisistä vaikutuksista on havaintoja koko siltä yli kymmenen vuoden ajalta, jona niitä Suomessa on annettu”, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.

Rajoituksissa on iso ristiriita, sillä juuri julkaistussa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ICD-11:ssa sekä poistetaan kaikki transdiagnoosit mielenterveyshäiriöiden luokasta että myös luovutaan erottelemasta hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. IDC11:ssa keskitytään jaottelun sijaan hoitamaan sukupuoliristiriitaa.

“Ei-binäärisillä transihmisillä voi olla yhtä vahva hoidon saannin tarve kuin transsukupuolisilla. Hoitoyksiköiden linjaukset ovat päinvastaisia kuin kansainvälinen alan kehitys”, huomauttaa Lampinen.

Diagnoosiuudistuksenkin taustalla on ollut ajatus siitä, että ei-binääriset ihmiset saisivat jatkossa helpommin hoitoja. Setan Transtukipisteellä tuetaan ammatillisesti sukupuoltaan pohtivia ihmisiä, kuten ei-binäärisiä transihmisiä. Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan mukaan ei-binääristen ihmisten jättäminen ilman hoitoa voi heikentää hoitoa tarvitsevien ihmisten terveyttä.

“Ilman hoitoa jäämisen aiheuttama toivottomuuden tunne lisää itsetuhoisuuden vaaraa ja masennus- ja ahdistusoireet voimistuvat, kun ei ole näköpiirissä helpotusta sukupuoliristiriitaan. Psyykkiset oireet ja itseä vahingoittavat tavat selviytyä pahentuvan ahdistuksen kanssa voivat lisääntyä. Ei turvalliset tavat etsiä hoitoa lisääntyvät, esimerkiksi turvautuminen hormonien katukauppaan”, Huuska kertoo.

Setan mukaan on olemassa paljon nuoria ja nuoria aikuisia, joilla ei ole varaa yksityissektorin hoitoihin Suomessa eikä ulkomailla.

“Vaikka on hyvin kannatettavaa, että hoitoyksiköt haluavat tutkimusnäyttöä ja selvityksiä ei-binäärien hoidon vaikuttavuudesta ja vahvistaa hoitoturvallisuutta, hoitoja ei tule rajata, vaan yhtä aikaa selvittää ja tarjota samalla hoitoa”, Huuska jatkaa.

Yli kymmenen vuotta sitten, kun ei-binäärit eivät vielä saaneet sukupuolenkorjaushoitoja Suomessa, moni heistä kertoi olevansa binäärinen transsukupuolinen sukupuoli-identiteettitukimuksissa ja sai tarvitsemansa hoidot siten. Kukaan ei halua palata tähän aikaan ja se vaarantaa tutkimustiedon saamisen, koska ei-binäärit menevät takaisin kaappiin.

Seta kannattaa hoitoturvallisuuden vahvistamista tutkimuksella, mutta ei sen kustannuksella, että vaarannetaan juuri nyt hoitoa tarvitsevien tai sukupuoli-identiteettiselvityksissä olevien ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Transtukipisteella nähdään viikoittain asiakastyössä sukupuolenkorjaushoitojen myönteisiä vaikutuksia ei-binäärien elämään ja hyvinvointiin. Näistä hyvistä vaikutuksista on havaintoja koko siltä ajalta kuin ei-binäärien hoito Suomessa aloitettiin yli kymmenen vuotta sitten.

Sukupuolenkorjaushoidot perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön hoitoasetukseen, joka puolestaan perustuu nykyiseen translakiin, joka on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.

“Hallitus on viitannut kintaalla kansainvälisten ihmisoikeustahojen suosituksiin Suomen translain uudistamisen tarpeesta. Sukupuolenkorjaushoitoja säätelevä asetus voitaisiin uudistaa ministeriössä”, vaatii Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Seta vetoaakin vastuuministeri Annika Saarikkoon, jotta edes hoitoasetus voitaisiin arvioida ja varmistaa, että se on linjassa ICD-11-uudistuksen kanssa sekä kansainvälisten hyvän hoidon periaatteiden kanssa.

“Näyttää siltä, että joudumme odottamaan uutta hallitusta, jotta saamme Suomeen ihmisoikeusperustaisen translain. Uudistusta voisi nytkin jo edistää työryhmässä, joka voitaisiin asettaa arvioimaan nykyisen lain uudistustarpeet. Mahdollisuus nousi esiin muun muassa kansanedustajien kyselytunnilla Helsinki Pride-viikolla”, pääsihteeri Tarjamo toteaa.

Lisätietoa:

Kerttu Tarjamo
pääsihteeri
p. +358 50 309 8108
paasihteeri@seta.fi

Maarit Huuska
Transtukipisteen Johtava sosiaalityöntekijä
p. +358 50 913 3278
Maarit.huuska@seta.fi
www.transtukipiste.fi

Binääri/ei-binääri (eng. binary/non-binary). Sukupuoli-identiteetti voi olla binäärinen tai ei-binäärinen. Ei-binäärinen on henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei sovi kaksinapaiseen nainen–mies -jakoon. Hän voi olla esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen.

Diagnoosilla F64.0 (transsukupuolisuus) saa juridisen sukupuolen vahvistettua sekä kaikki sukupuolen korjausprosessiin kuuluivat hoidot. Diagnoosilla F64.8 (muu sukupuoli-identiteetin häiriö, mm. muunsukupuoliset) on tarjottu hoitoja kymmenen vuoden ajan.

Kuva: oikealta Maarit Huuska, Kerttu Tarjamo ja Viima Lampinen vasemmalla.

Transtukipiste

Pasilanraitio 5 (toinen kerros)
00240 Helsinki

Toimistolle kuljetaan hissillä Pasilanraition puolelta, jossa ovisummeri sijaitsee. Käynti on esteetön. Toimistolle pääsee myös Fredriksberginkadun puolelta portaita pitkin. Ilmoitathan etukäteen henkilökunnalle, mikäli käytät jälkimmäistä reittiä.

Setan Transtukipiste l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design