Muunsukupuolisuus

Muunsukupuolisuus

Mikä muunsukupuolisuus?

Julkaistu 18.9.2015

Sanat, joilla puhumme sukupuolesta, muuttuvat ajan kuluessa, kielen kehittyessä ja ymmärryksen lisääntyessä sukupuolen moninaisuudesta. Voi olla, että jo sinä päivänä, kun tämä teksti julkaistaan, se alkaa olla vanhentunutta. Toivommekin, että jos tekstissä on mielestäsi puutteita tai täydennettävää, niin laittaisit meille siitä palautetta korjausehdotuksen kanssa esimerkiksi työntekijöiden sähköpostiosoitteisiin. Me Transtukipisteellä emme ole auktoriteetteja, jotka määrittelevät, mitä sukupuolen moninaisuus – tai muunsukupuolisuus – on. Yritämme välittää eteenpäin sitä tietoa muunsukupuolisuudesta, jota olemme työssämme oppineet muunsukupuolisilta itseltään.

Sukupuoli on moninainen ilmiö. Ensinnäkin sukupuolia on monia. Sen lisäksi yksilön sukupuoli voi olla moninainen. Siinä voi olla monenlaisia ulottuvuuksia, joillakin ihmisillä se voi myös vaihdella, kun taas toisilla ihmisillä se pysyy samana koko elämän ajan. Kun puhutaan muunsukupuolisuudesta, tarkoitetaan sukupuoli-identiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jotain aivan muuta. Toiset käyttävät muunsukupuolisuus -sanaa yleiskäsitteenä erilaisille sukupuolille. Monille muunsukupuolisuus on myös henkilökohtainen, omaa sukupuolta kuvaava käsite. Aiemmin suomen kielessä on käytetty käsitettä transgender samasta asiasta. Osalle transgender kuvaa edelleenkin omaa sukupuolta. Toisin kuin suomen kielessä, englannin kielessä transgender -termiä käytetään usein kattokäsitteenä tarkoittamaan kaikkia transihmisiä. Muunsukupuolisuus -käsite on syntynyt tarpeesta selkeään suomenkieliseen käsitteeseen, jolla kuvata kokemusta sukupuolesta, joka ei mahdu kaksinapaiseen nais-miesjakoon.

Muita kuin nais- ja mies –sukupuolia kuvaavia käsitteitä ja identiteettejä on lukemattomia, ja koska kieli tavoittaa toisinaan epätäydellisesti ihmisen kokemusta, termejä on syntynyt matkan varrella lukuisia. Tässä tekstissä on mainittu vain joitakin näistä.  Huomionarvoista on, että kaikki, jotka eivät sijoitu kaksinapaiseen nais- mies -jakoon eivät koe myöskään muunsukupuolisuuden kuvaavan itseään. Jokaisella on oikeus itse määritellä tai olla määrittelemättä sukupuoltaan. Vuorovaikutustilanteessa ihmisen kanssa, jonka sukupuolta ei tiedä, on hyvä varmistaa, ettei määrittele ihmistä toisin kuin hänelle sopii.

On vaikeata kuvata muunsukupuolisuutta lyhyesti, koska muunsukupuolisuudella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia, keskenään erilaisiakin sukupuolia ja sukupuolen kokemisen tapoja. Muunsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla moninainen sekoitus maskuliinisuutta, feminiinisyyttä tai jotain aivan muuta. Muunsukupuolisen sukupuoli-identiteetti voi myös olla vaihteleva ja liukuva jaksottain: englannin kielessä tästä käytetään usein käsitettä gender fluid (suomeksi esimerkiksi sukupuolijoustava). Muunsukupuolisella voi olla myös kokemus useista sukupuolista rinnakkain. Jotkut kutsuvat itseään kaksisukupuolisiksi, jotkut monisukupuolisiksi. Osa ihmisistä taas kuvaa itseään sukupuolettomiksi tai neutreiksi, agendereiksi tai sanoutuu irti koko sukupuolijaottelusta. Kaikilla ei ole laisinkaan sukupuoli-identiteettiä.

Muunsukupuolisuus ei ole aina pääteltävissä ihmisen kehon ominaisuuksista, muusta ulkonäöstä tai sukupuolen ilmaisusta. Moni muunsukupuolinen kokee painetta että pitäisi jotenkin ”näyttää” muunsukupuoliselta tullakseen otetuksi todesta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin ensisijaisesti ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan, eikä sitä voi paikallistaa mihinkään tiettyihin ominaisuuksiin ihmisen olemuksessa. Muunsukupuolinen ihminen voi olla minkä ikäinen ja näköinen tahansa ja tulla mistä kulttuuritaustasta tahansa. Osa muunsukupuolisista kuvaa sukupuoltaan feminiinisyys ja maskuliinisuus -käsitteillä, mutta kaikille nämä eivät ole luontevia käsitteitä kuvaamaan omaa sukupuolta.

Jotkut muunsukupuoliset tarvitsevat sukupuolen korjaushoitoja, toiset eivät. Hoitoja tarvitseva muunsukupuolinen ei ole kuitenkaan sen enempää muunsukupuolinen kuin hoitoja tarvitsematon. Muunsukupuolisuus on itsemäärittelyasia.

Itsensä ja sukupuoli-identiteettinsä hahmottaminen voi olla hyvin pitkä prosessi. Osa sukupuoleltaan moninaisista ihmisistä on jo varhain lapsuudessa tietoisia sukupuoli-identiteetistään, kun  taas osa alkaa pohtia sukupuoli-identiteettiään vasta keski-iässä tai myöhemminkin. Sukupuolivähemmistöihin liittyvä stigma ja sisäistetyt kielteiset käsitykset ja itsesyrjintä voivat lisätä pelkoa kohdata oma sukupuoli-identiteetti. Oman sukupuoli-identiteetin työstämisen esteenä voi olla esimerkiksi pelko läheisten reaktiosta tai syrjinnästä. Myös kuvaavien sanojen ja roolimallien puute voi hidastaa oman sukupuolikokemuksen sanottamista. Sukupuoli-identiteetin työstäminen voi muun muassa näistä syistä olla monia väliasemia sisältävä taival. Identiteetin etsiminen ja hapuilu on sallittua. Identiteetistä ei tee vähempää totta se, että sitä joskus kyseenalaistaa, tai se, että se ajan kanssa muuttuukin erilaiseksi.

Mitkään käsitteet eivät koskaan kuvaa täydellisesti koko inhimillistä kirjoa persoonallisuudestamme. Käsitteet voivat olla avuksi oman identiteetin työstämisessä, mutta niiden ei kannata antaa rajoittaa itseään ja ilmaisuaan.

“Many people like to say that the binary gender system only allows us two colors, when really the full possibilities of gender exist as a whole range of color.” – Adrian Ballou, 10 Myths about non-binary people it’s time to unlearn. Lehdestä Everyday Feminism 12/2014.

Joidenkin muunsukupuolisten kuvauksia sukupuolestaan

Jotkut kuvaavat, että kun alkaa tutustua muunsukupuolisuuteen, niin tämä hahmottaminen haastaa koko kaksinapaisen sukupuolikäsityksen ja käsitykset sukupuolirooleista. Tämä voi olla hyvin silmiä avaava kokemus kenelle vain meistä, olimmepa cis-sukupuolisia tai jotakin muuta. Tällöin tulee ymmärrettäväksi muun muassa se, miksi on tarvetta riittävän moninaisille eri kokemuksia kunnioittaville käsitteille.

“Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta sukupuolesta, ei ole koskaan ollut. En ole mitään sukupuolta. Minun on vaikea edes hahmottaa miltä tuntuu olla jotain sukupuolta – tiedän kuitenkin tarkkaan, mitä en ole. Identifioidun muunsukupuoliseksi koska pidän siitä sanana, se kuulostaa siltä että se tarkoittaa jotakin konkreettista.”

“Käytän itsestäni lähinnä sanoja muunsukupuolinen, ”muu”, femme ja ei-binäärinen. Nämä liittyvät identiteettiin. Taustaani määrittää transsukupuolisuus. En koe olevani mieheyden ja naiseuden välissä, vaan sijoitun johonkin aivan muualle yhdeksänulotteisessa kaikki valon värit taittavassa sukupuolispektrissä. Joskus (varsinkin ennen sukupuolenkorjaushoitoja) identifioiduin sukupuolettomaksi, mutta nykyään mulla on hyvin vahva tunne siitä että mun oma sukupuoleni on olemassaoleva asia, eikä ole mun häpeäni ettei sille ole tässä kielessä kunnollisia sanoittamiskeinoja. Muunsukupuolisuus on mielestäni identifioitumista joksikin muuksi kuin pelkästään mieheksi tai pelkästään naiseksi. Se käsittää loputtoman määrän identiteettejä, joita kukin nimittää ja kuvailee omalla tavallaan.”

Elämää muunsukupuolisena

Transtukipisteellä keväällä 2015 pidettyyn muunsukupuolisten termityöpajaan osallistuneet toivoivat, että netistä voisi lukea myös suomenkielellä muunsukupuolisuuteen liittyvistä positiivista kokemuksista ja positiivisista asioista negatiivisilla kokemuksilla revittelyn sijaan. Tämä luku on koottu työpajaan osallistuneiden tai muutoin kirjoituspyyntöön vastanneiden teksteistä.

“Tajusin olevani muunsukupuolinen, kun tapasin toisen ihmisen, joka kertoi minulle muunsukupuolisuudestaan. Tuntui siltä kuin olisin vihdoin löytänyt kotiin pitkän harhailun jälkeen. Identiteetin pohdiskelu oli ajoittain myös pelottavaa, koska siihen aikaan muunsukupuolisuudesta ei puhuttu vielä paljoa ja oli hyvin vähän ihmisiä, joiden kokemuksista hakea samastumispintaa. Nykyään on onneksi vertaistukiryhmiä ja muunsukupuolisten nettiyhteisöjä, joissa saa kokea yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kokeminen tuntuu parantavalta, kun on lapsena ja nuorena kokenut itsensä joukkoon kuulumattomaksi.”

“Muunsukupuolisuus on yksi ominaisuuteni, joka tekee minusta minut. Koen, että muunsukupuolisuuden löytäminen itsessäni on vapauttanut minut ahtaista sukupuolinormeista. Nykyään nautin suuresti siitä, että voin ilmaista sukupuoltani värikkäästi ja monipuolisesti.”

“Minusta tuntuu usein siltä, että olen jäänyt ulkopuoliseksi jostain, jota en ihan kunnolla ymmärrä. Osaan toki navigoida miesten ja naisten keskellä, mutta luonnolliselta se ei tunnu. Kanssakäyminen vähemmän tuttujen ihmisten kanssa tuntuu miinakentällä kävelemiseltä. Suhteellisen turvallisenkin tuntuisen tilanteen rikkoo helposti joku sukupuolittava ilmaisu. Se tuntuu vähän siltä kuin keskustelukumppani läpsäisisi minua kasvoille kesken juttelemisen ja jatkaisi sitten puheenaiheesta normaalisti. Sanottakoon vielä että en ole ”tullut ulos kaapista” arkielämässäni; joutuisin tekemään sitä jatkuvasti, enkä tällä hetkellä koe että jaksaisin sitä. Tuntuu siltä että minun pitäisi samalla valistaa ihmisiä siitä mistä ylipäätään on kyse. Voimavarani eivät riitä sellaiseen.

Kehodysforiaa minulla ei juurikaan ole, mutta silloin kun on, sen laukaisee aina sosiaalinen dysforia. Olen naiseksi luettava ja sellaiseksi sosiaalistettu. En ainakaan tällä hetkellä koe tarvetta muokata kehoani mihinkään suuntaan, mikä on selkeästi ristiriidassa sen kanssa, miten haluaisin ympäristön lukevan minut. En oikein voi välttyä sukupuolittamiselta ja sosiaalisen dysforian lieventäminen esimerkiksi hormonihoidolla taas aiheuttaisi minulle kehodysforiaa. Painiskelen siis päivittäin sekä sen kanssa, millaisia odotuksia muilla ihmisillä on naisia kohtaan, että myös niitä kohtaan, jotka eivät halua tulla kohdelluiksi miehinä eivätkä naisina. On uuvuttavaa, että tullakseni luetuksi muunsukupuolisena minun pitäisi vastata asiasta mitään tietämättömien käsityksiä siitä, miltä ”androgyyni” ihminen (joka sekään ei vastaa identiteettiäni) näyttää”.

“Omaan sukupuolihistoriaani katson kuuluvan taipaleen häpeästä, dysforiasta ja peloista sukupuolieuforiaan ja itseluottamukseen. Olen (etuoikeutetusti) saanut kokea, että kun uskaltaa tehdä lähipiirissään oman identiteettinsä ja siihen liittyvät tarpeet tunnetuksi, saa palkaksi hyväksyntää ja tukea. Kaikki eivät tietenkään ymmärrä, mutta tiedänpähän sitten keskittää henkiset voimavarani niihin, jotka haluavat tehdä oloni mukavaksi.

Yhteiskunnallisella tasolla koen elämän muunsukupuolisena usein väsyttäväksi, koska kulttuuri ei tarjoa sukupuolen osalta ei-binäärisille juuri mitään tarttumapintaa ja olo on ulkopuolinen. Onneksi on alakulttuurit ja queer-kuplat, joista on varsinkin viime vuosina ruvennut tihkumaan sukupuolidikotomian vastaisia asenteita ja toimia valtakulttuuriinkin.

”Oon sukupuolihuolimaton,
tappelen laatikoita vastaan.
Mulla on ahtaanpaikankammo.

Sukupuoli vaatii tarkkuutta.
Genotyyppi ei oo oleellista
(Enhän mä edes saisi lisääntyä,
se vois esim hämmentää.)
fenotyyppi on.

Ilmiasun pitää olla tarkasti minä,
ja mä mietin asiat loppuun asti.
Oon sukupuolihuolellinen.”

Miten toivoisin tulevani kohdatuksi – muunsukupuolisten ajatuksia ja toiveita

Suurin osa ihmisistä, sukupuolesta tai sen puutteesta riippumatta, haluaa tulla kohdatuiksi omana itsenään ilman suuria ennakko-oletuksia. Ennakko-oletusten välttäminen on usein vaikeaa, teemmehän yleistyksiä näkemästämme ja kokemastamme kuin huomaamatta. Tärkeintä ihmisten kohtaamisessa ylipäänsä lienee se, että on valmis luopumaan oletuksistaan, kun ne osoittautuvat vääriksi.

Muunsukupuolisuus pitää sisällään valtavan moninaisen joukon erilaisia sukupuoli-identiteettejä. Ei voi antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, kuinka kaikki muunsukupuoliset haluavat tulla kohdatuiksi, koska olemme persooniltamme monenlaisia. Osalle muunsukupuolisista on luontevaa kertoa sukupuolestaan sosiaalisissa tilanteissa uusien ihmisten kanssa, osa taas ei halua puhua niin henkilökohtaisesta asiasta vieraille ihmisille. Jotkut kokevat sukupuolesta kysymisen vieraiden ihmisten taholta ahdistavaksi, jotkut taas ovat kiitollisia siitä, että asia otetaan rohkeasti puheeksi. Yleiseksi ohjenuoriksi annamme seuraavat periaatteet:

  1. Oleta / opettele olettamaan moninaisuutta. Älä oleta tietäväsi henkilön sukupuolta tämän ulkonäön perusteella.
  2. Kunnioita ihmisen omaa määritelmää ja ilmaisua sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.
  3. Käytä niitä sanoja, joita henkilö pyytää hänestä käytettävän.
  4. Jos et tiedä, kuinka henkilö sukupuolensa kokee ja mitä sukupuolikäsitteitä hän haluaa itsestään käytettävän, puhu sukupuolisensitiivisesti: ilmaise puheessasi olevasi tietoinen siitä, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi ja että sukupuoli ei ole varmuudella pääteltävissä ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella. Voit myös kysyä kohteliaasti, haluaako ihminen kertoa, mitä sanoja hän haluaa itsestään käytettävän.
  5. Suosi muutenkin sukupuolisensitiivistä kieltä ihmisten kanssa kommunikoidessasi. Näin vältät ihmisten ulossulkemisen.  Sukupuolisensitiivisellä puheella tarkoitetaan puhetta, jossa tehdään tilaa moninaisuudelle, vältetään sukupuolittavien sanojen käyttöä silloin, kun se ei ole tarpeellista sekä vältetään sukupuolistereotypioiden pönkittämistä.
  6. Äiti, isä → vanhempi
  7. Tyttö, poika, nainen, mies → lapsi, nuori, tyyppi, henkilö
  8. “Hyvät naiset ja herrat!” → “Hyvät naiset, herrat ja muut!” Tai ”Hyvät ihmiset” Tai ”Arvon vieraat” tai : ”Ystävät”
  9. Mikäli erehdyt ja sukupuolitat henkilön väärin, pyydä anteeksi ystävällisesti, mutta älä tee asiasta numeroa, ettet tee tilannetta hänelle vielä kiusallisemmaksi. Puhu jatkossa henkilöstä hänen toivomin käsittein.
  10. On hyvä muistaa, että mikäli kysyt jonkun ihmisen sukupuolikokemuksesta, niin hänellä on myös oikeus olla vastaamatta. Esitä kysymyksesi sellaisessa muodossa, joka viestii, että vastaamattomuus on ihan ok.
  11. Kaikki eivät halua luennoida sukupuolen moninaisuudesta, vaikka se koskettaakin heitä henkilökohtaisesti. Osa ihmisistä puhuu aiheesta mielellään, mutta osa muunsukupuolisista kokee väsyttäväksi sen, että he joutuvat puhumaan asiasta paljon. Kannattaa etsiä tietoa sukupuolen moninaisuudesta internetistä ja kirjallisuudesta.

Muunsukupuolisuus ja yhteiskunta

Seuraavassa on poimintoja vuosien 2014-2015 ajankohtaisista uutisista liittyen muunsukupuolisten tilanteeseen yhteiskunnassa.

Setan uutiskirje, huhtikuu 2015: Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous vaatii itsemääräämisoikeutta sukupuoleen:

“Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi 22.4. 2015 uraauurtavan päätöslauselman, jossa se antoi Euroopan neuvoston jäsenmaille suosituksia transihmisten ihmisoikeuksien toteuttamisesta ja edistämisestä. Yleiskokous vaatii jäsenmaita kunnioittamaan ja suojelemaan transihmisten oikeutta syrjimättömyyteen ja luomaan itsemääräämisoikeuteen perustuvan menettelyn juridisen sukupuolen vahvistamiseen”. Lisäksi päätöslauselmassa suositeltiin harkitsemaan kolmannen juridisen sukupuolen lisäämistä vaihtoehdoksi. Lisää aiheesta (http://seta.fi/setan-uutiskirje-huhtikuu-2015/)

Setan uutiskirje, huhtikuu 2014: Sukupuoli-identiteetin suoja tasa-arvolakiin ja ulkomaalaislakiin:

“Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä yhdenvertaisuuslainsäädännöksi. Hartaasti odotettu uudistus sisältää muutosesityksiä sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvolakeihin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkiseen kuulemiseen osallistui myös Setan pääsihteeri Aija Salo. Setan mielestä ehdotetut tasa-arvolain muutokset syrjintäsuojan ja syrjinnän ennaltaehkäisyn sekä tasa-arvosuunnittelun osalta ovat erittäin tarpeellisia ja tervetulleita. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän määritelmän täsmentäminen suojaa syrjinnältä erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka ovat monilla elämänalueilla erityisen haavoittuva ja syrjinnälle altis ryhmä. Lakiuudistus vahvistaa tältä osin sukupuoleltaan moninaisten henkilöiden oikeussuojaa ja parantaa tasa-arvoa yhteiskunnassa. On myönteistä, että tasa-arvolakiin lisätään myös velvoite ehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ennalta.” (http://seta.fi/setan-uutiskirje-huhtikuu-2014/)

Setan uutiskirje, maaliskuu 2014: Suomelle translain uudistamiseksi taas vahva suositus YK:lta:

“Naisten ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa käsiteltiin helmikuussa YK:n CEDAW-komiteassa (Committee for Elimination of Discrimination Against Women eli naisten syrjinnän poistamisen komitea). Komitea antoi 28.2. Suomelle loppupäätelmissään laajat suositukset naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi. Niihin sisältyy voimakas suositus juridisen sukupuolen vahvistamista koskevan lain eli ns. translain pikaiseksi uudistamiseksi. Komitean mukaan Suomen on poistettava lisääntymiskyvyttömyysvaatimus ja varmistettava, ettei kukaan joudu osoittamaan stereotyyppisen feminiinistä tai maskuliinista käytöstä tai olemusta saadakseen juridisen sukupuolensa vahvistetuksi.” (http://seta.fi/setan-uutiskirje-maaliskuu-2014/)

Kolmas juridinen sukupuoli maailmalla

Australiassa, Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa ja Uudessa Seelannissa on mahdollista saada juridiseksi sukupuoleksi kolmas vaihtoehto.

Pakistanissa kolmas juridinen sukupuoli on ollut käytössä jo vuodesta 2009. Myös Intiassa on ollut vuodesta 2009 kolme juridista sukupuolikategoriaa: mies, nainen, transgender.

Uudessa Seelannissa passiin on ollut mahdollista saada merkintä x vuodesta 2012 alkaen. Australiassa miehen ja naisen rinnalla on ollut käytössä ”määrittelemätön” –kategoria vuodesta 2014. Nepalissa päätettiin vuonna 2015 ottaa kolmas juridinen sukupuoli käyttöön. Thaimaassa kolmannen juridisen sukupuolen mahdollisuutta käsitellään parhaillaan. Saksassa lapsen syntymätodistukseen on kolme sukupuolivaihtoehtoa. Tämän tarkoitus on kuitenkin ainoastaan antaa lisäaikaa intersukupuolisen lapsen ”sukupuolen määrittämiselle”.

Muunsukupuolisuus ja sukupuolenkorjaus

Jotkut muunsukupuoliset ovat myös transsukupuolisia eli heillä on voimakasta ristiriitaa heille syntymässä määritetyn ja heidän sisäisen eli todellisen sukupuolen välillä. Tälläisilla muunsukupuolisilla on tarve sukupuolenkorjaushoidoille, jotta oma keho vastaisi sukupuoli-identiteettiä ja mahdollinen kehodysforia eli kehoristiriita, voimakas vierauden tunne itselle vääristä kehon sukupuolipiirteistä, helpottaisi. Osalla voi olla voimakastakin vierauden tunnetta kehossa, osa taas ei koe minkäänlaista tarvetta korjaushoidoille. Korjaushoitojen tarve ei kuitenkaan määritä kenenkään sukupuolta – sukupuoli on itsemäärittelyasia. Korjaushoitoja tarvitseva muunsukupuolinen ei ole sen enempää tai vähempää muunsukupuolinen kuin sellainen, joka ei korjaushoitoja tarvitse.

Erityistä muunsukupuolisen sukupuolen korjausprosessissa

Muunsukupuolisen sukupuolen korjausprosessi poikkeaa transmiesten ja transnaisten korjausprosessista joskus siten, että muunsukupuolisille asetetaan F64.0, “transsukupuolisuus”, diagnoosin sijaan diagnoosi F64.8, “Muu sukupuoli-identiteetin häiriö”. F64.8 -diagnoosista käytetään usein myös käsitettä transgender -diagnoosi. F64.8. -diagnoosilla ei yleensä ole saanut täyttä Kela -korvausta hormonihoitoihin, vaikka hormonihoidon tarve olisi yhtä suuri kuin transsukupuolisuus -diagnoosin saaneilla. Juridisen sukupuolen vahvistaminen toiseksi kuin syntymässä on määritetty ei ole ollut mahdollista tähän asti F64.8.-diagnoosilla. Kyseisellä diagnoosilla ei toistaiseksi saa myöskään genitaalikirurgiaa, vaikka olisi sen tarve. Joillakin paikkakunnilla myöskään rintakehäkirurgiaa ei saa F64.8 -diagnoosilla. Jotkut muunsukupuoliset päätyvätkin muuttamaan kuvausta omasta sukupuoli-identiteetistään tutkimusjaksolla binääriseksi eli mies- tai nais-identiteetiksi varmistaakseen kaikkien tarvitsemiensa hoitojen saannin. Monilla muunsukupuolisilla on kuitenkin kokemus, että diagnoosin on saanut vaihdettua F64.8:sta F64.0:ksi, kun on ilmaissut tarpeensa juridisen sukupuolen muuttamiselle ja mahdollisesti genitaalikirurgialle.

Korjaushoidoista voi valita juuri ne, joita tarvitsee, mitään hoitoja ei ole pakko ottaa, vaikka olisi saanutkin niihin oikeuttavan diagnoosin. Osa muunsukupuolisista tarvitsee kaikki tarjolla olevat korjaushoidot. Toisaalta osa muunsukupuolisista tarvitsee esimerkiksi vain pienen hormoniannoksen, jolloin oma olemus muuttuu hiukan, hormoneista riippuen joko feminiiniseksi tai maskuliiniseksi miellettyyn suuntaan. Yleistä tietoa sukupuolenkorjaushoidoista Suomessa .

The World Professional Organization for Transgender Health WPATH suosittaa Standars of Care (2010) -ohjeistuksissaan seuraavaa: “Sukupuolen moninaisuutta ei tulisi lähestyä häiriökeskeisesti. Sukupuolen ilmentäminen, sukupuoli-identiteetti mukaan lukien, tavalla, joka ei sovi stereotyyppisten oletusten mukaisesti yhteen yksilön syntymähetkellä määritellyn sukupuolen kanssa, on tavallinen ja monikulttuurinen inhimillinen ilmiö, jota ei tulisi lähtökohtaisesti tuomita sairaaksi tai kielteiseksi. Transsukupuolisuuden sijaan olisi suositeltavaa diagnosoida sukupuoliristiriidan aiheuttama dysforia, johon on erilaisia hoitomahdollisuuksia. Nykyinen ICD 10 -luokituksen mukainen diagnoosinimike “sukupuoli-identiteetin häiriö”, joka on käytössä Suomessakin, on häiriökeskeinen eikä ainakaan vähennä transihmisyyteen liittyvää stigmaa.

Muunsukupuolisen läheiselle

Koska kulttuurissamme on totuttu jakamaan ihmiset vain miehiin ja naisiin, läheisen voi olla vaikeata ymmärtää, mitä muunsukupuolisuus tarkoittaa. Läheinen voi tuntea avuttomuutta tai turhautumista, kun ei tiedä, miten huomioida toista. Perheenjäsenen tai läheisen ihmisen voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä toinen odottaa ja miten tämä toivoisi tulevansa kohdatuksi. Asian tuntemattomuus voi herättää huolia: Mitä tämä tarkoittaa? Mihin tämä johtaa? Läheisellä ei ehkä ole mielikuvaa siitä, miten muunsukupuolinen ihminen elää onnellisen elämän. Vanhemmat voivat esimerkiksi lapsen muunsukupuolisuuden tultua esiin huolestua, löytääkö lapsi rakastettua tai kohtaako lapsi syrjintää opiskeluympäristössä tai työyhteisössä.

Läheisen ei kannata huolestua siitä, jos oma muunsukupuolinen läheinen tuntuu äkkiä vieraalta. Näin voi olla jonkin aikaa, koska sukupuoli on kulttuurissamme niin voimakkaasti ajattelua ja havainnointia ohjaava asia. Läheinen joutuu opettelemaan toisen näkemisen eri sukupuolessa kuin mihin on aiemmin tottunut. Siihen voi mennä aikaa ja joskus siihen voi liittyä menetyksen tuntemuksia. On lupa surra, jos se tuntuu itselle tarpeelliselta, ja on hyvä jakaa tunteita ja ajatuksia jonkun sellaisen kanssa, joka kuuntelee myötäeläen tai jakaa samoja kokemuksia. Usein tähän rooliin on helpompi asettua jonkun muun kuin oman muunsukupuolisen läheisen.

Usein ihminen, joka haluaa kertoa läheisilleen sukupuoli-identiteetistään, on kerännyt rohkeutta asiasta kertomiseen jo pitkään. Kertoja saattaa jännittää läheisten reaktioita hyvinkin paljon ja pelätä jopa hylkäämistä. Tällöin on hyvä, jos pystyy osoittamaan kertojalle hyväksyntää ja sitä, että tämä on rakastettu. On hyvä muistaa, että sukupuoli-identiteetistä kertominen läheiselle on suuri luottamuksen osoitus. Läheisesi luottaa sinuun ja suhteeseenne, kun kertoo sinulle asiasta.

Monet kuvaavat, että kun sukupuolen moninaisuus koskettaa omaa lähipiiriä, siitä seuraa myös paljon hyviä asioita. Monet kokevat, että sukupuolen pohdiskelu omakohtaisestikin tekee hyvää jokaiselle. Sukupuolen kirjon havaitseminen avaa maailmaan uusia ulottuvuuksia. Kun läheinen on saanut tilaa ja aikaa omalle mahdolliselle prosessilleen työstää asiaa, lohduttavaa voi olla varmuus, että toinen on yhä sama rakas ihminen ja että suhde läheiseen voi jatkua kuten ennenkin. Läheisen pitää ehkä totuttautua esiin tuotuun identiteettiin. Tässä kannattaa olla itselleen armollinen. Jos muunsukupuolisuuden ymmärtäminen tuntuu vaikealta, ehkä sitä ei tarvitsekaan täysin ymmärtää, ainakaan heti.  Kukaan meistä ei koskaan täysin tunne ja ymmärrä rakastamansa ihmisen sisäistä maailmaa – siihen jää aina jotain tuntematonta. Osa yhdessäolon viehätystä voi ollakin, että kummastakin tulee uutta esille aika ajoin. Elämä toisen rinnalla, kuuntelu ja rehellisyys voi olla aivan riittävää.

Monenlaiset tunteet kuuluvat siihen prosessiin, jonka käy läpi läheisen tuodessa esiin todellisen sukupuoli-identiteettinsä. Jos kokee voimakkaita kielteisiä tunteita liittyen läheisen sukupuoli-identiteettiin, niitä voi olla hyvä työstää vertaistuen parissa. Vaikeita tunteita voi käsitellä esimerkiksi Transtukipisteen läheisten ryhmässä (vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, aikuisille sisaruksille jne. tarkoitettu ryhmä) tai kumppanien ryhmässä (kumppaneille ja puolisoille tarkoitettu ryhmä) tai Setan jäsenjärjestöjen transläheisten vertaistukiryhmissä. Vertaistukiryhmien periaatteisiin kuuluu ehdoton luottamuksellisuus, eli niissä voi puhua vapautuneesti ajatuksistaan ilman pelkoa siitä, että ryhmässä puhutut asiat kulkevat eteenpäin.

Sukupuolisanasto

Tässä alla on lista joistakin käsitteistä, jolla jotkut muunsukupuoliset kuvaavat sukupuoltaan. Lista ei ole missään nimessä kattava listaus kaikista maailman sukupuolista. Myöskään sanojen selitykset eivät ole kaiken kattavia, koska jokaisen kokemus on ainutlaatuinen ja kokemusta on kaikessa yksityiskohtaisuudessaan mahdotontakin pelkistää yhteen tai kahteen virkkeeseen. Mikäli mielestäsi listasta puuttuu jokin olennainen sana tai jotakin kuvausta pitäisi muuttaa, niin voit laittaa meille palautetta työntekijöiden sähköpostiin korjausehdotuksen kanssa.

On hyvin tärkeää kunnioittaa ihmisen itsemäärittelyä ja muistaa, ettei ala käyttää mitään näistä sanoista kuvaamaan ketään yksittäistä ihmistä kysymättä tältä, mikä on juuri hänelle sopiva ilmaisu. On hyvä muistaa, että sukupuolta ei voi päätellä ihmisen ulkoisesta olemuksesta.

 

Androgyyni

Androgyyniksi identifioituvat henkilöt kuvaavat usein, että he ovat omanlaisensa sekoitus feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta.

Demipoika

Demipoika on jossain määrin poika, samastuu poikuuteen.                           

Demityttö

Demityttö on jossain määrin tyttö, samastuu tyttöyteen.

Ei-binäärinen, non-binääri, non-binary

Ei-binäärinen on henkilö, jonka sukupuoli ei sovi binääriin eli kaksinapaiseen nainen–mies -jakoon, hän on siis jotakin muuta.

Femme

Femme on henkilö, jolle feminiinisyys on hyvin tärkeä osa omaa itseä ja ilmaisua. Femme voi olla sukupuoli-identiteetti tai sen tarkempi kuvaus. Niinkuin muillakin, myös femmellä syntymässä määritetty sukupuoli ja keholliset ominaisuudet voivat olla mitä tahansa.

Gender fluid

Gender fluid on henkilö, jonka sukupuolessa on liukumaa ja liikkuvuutta ajanjaksosta tai tilanteesta riippuen. Henkilö voi kuvata identiteettiään gender fluidiksi ja esimerkiksi ilmaisuaan tarkentavilla käsitteillä.

Gender queer

Gender queeriä käytetään kattokäsitteenä ei-binäärisille sukupuolille sekä itseä kuvaavana käsitteenä. Sitä käytetään usein kuvaamaan rajojen, normien ja tarkkojen määrittelyjen rikkomista, välttämistä ja/tai kyseenalaistamista – gender queer henkilö voi esimerkiksi selkeästi olla jotain muuta kuin mies tai nainen, mutta ei halua määritellä sen tarkemmin, mitä sukupuolta on. 

Intergender

Sana “inter” tarkoittaa “keskellä” tai “välissä”, gender taas tarkoittaa sosiaalista sukupuolta. Intergenderin voi siis kääntää tarkoittamaan joidenkin sukupuolten välissä olemista.

Intersukupuolinen

Intersukupuolisuudella tarkoitetaan synnynnäistä tilaa, jossa henkilön sisäiset ja/tai ulkoiset sukuelimet eivät ole yksiselitteisesti mies- tai naistyypilliset. Henkilö voi sukupuoli-identiteetiltään olla mies, nainen, intersukupuolinen tai jotain muuta, niinkuin kaikki muutkin ihmiset.

Kaksisukupuolinen

Henkilöllä voi esimerkiksi olla kaksi erillistä sukupuolta jotka vaihtelevat aikajaksoittain tai sitten hänessä voi olla läsnä koko ajan kaksi eri sukupuolta. Englanniksi vastaava käsite on bigender.

Kolmas sukupuoli

Kolmannella sukupuolella viitataan usein niihin ihmisiin, jotka eivät sijoitu nais- mies –jakoon. Kolmannesta sukupuolesta puhutaan erityisesti juridisen sukupuolen yhteydessä.

Muunsukupuolinen

Muunsukupuolinen on 2010 –luvulla vakiintunut suomen kieleen kuvaamaan sukupuoli-identiteettejä, jotka eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miesidentiteettejä. Muunsukupuolinen voi olla sekä että, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin ulkopuolella tätä jakoa. Aikaisemmin käytössä oli käsite “transgender”, osa käyttää sitä yhä kuvaamaan sukupuoltaan. Osa muunsukupuolisista lyhentää sukupuoltaan kuvaavan sanan muusuksi. Osa muunsukupuolisista pitää lyhennöstä loukkaavana, joten sitä ei kannata käyttää toisista ihmisistä kysymättä lupaa.

Neutri

Neutri voi olla henkilön sukupuoli-identiteetti tai tarkempi kuvaus siitä. Neutrit usein kuvaavat sukupuoli-identiteettiään ja -ilmaisuaan niin, että se on hyvin neutraalia tai että sitä ei ole.

Polygender

Henkilöllä on useita sukupuolia. Henkilö voi esimerkiksi samastua miehiin, naisiin ja neutreihin.

Sukupuoleton

Osalla ihmisistä ei ole laisinkaan sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus on sukupuoli-identiteetti. Englannin kielessä käytetään samasta asiasta käsitettä agender.

Sukupuolihuolimaton

Tällä  käsitteellä henkilö voi kuvata piittaamattomuutta sukupuolesta, sen ilmaisusta ja sukupuolirooleista.

Sukupuolijoustava

Jotkut käyttävät tätä käsitettä suomenkielisenä versiona gender fluidista. Sukupuolijoustavalla voi siis olla liukumaa ja liikkuvuutta sukupuolessaan ja sen ilmaisussa.

Sukupuolikapinallinen

Käsitteellä henkilö voi kuvata kapinointia perinteisiä nais- ja miesihanteita ja –rooleja vastaan. Englannin kielessä samantyyppinen käsite on gender fuck.

Transgender

Transgender –käsitteellä tarkoitetaan suomen kielessä sukupuoli-identiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti vaan jotakin siltä väliltä tai tämän kahtiajaon ulkopuolelta. Transgender –käsitteen tilalle on pikkuhiljaa vakiintunut käsite muunsukupuolinen, mutta osa kokee transgenderin paremmin itseään kuvaavaksi. Englannin kielessä transgender viittaa yleensä kaikkiin transihmisiin.

Transvestiitti

Transvestiitti on henkilö, joka pystyy samastumaan eri sukupuoliin ja kokee tarvetta ilmentää näitä sukupuolia elämässään. Transvestisuudessa ei ole useinkaan kyse vain pukeutumisesta, vaan eri sukupuolisen minuuden ilmaisusta kokonaisvaltaisesti. Monelle transvestiitille on tärkeää tulla sosiaalisessa kanssakäymisessä kohdatuksi siinä sukupuolessa, jota ilmentää sillä hetkellä.

Queer

Queeria käytetään usein kuvaamaan rajojen, normien ja tarkkojen määrittelyjen rikkomista, välttämistä ja/tai kyseenalaistamista –henkilö voi esimerkiksi kokea selkeästi olevansa jotain muuta kuin mies tai nainen, mutta ei halua määritellä sen tarkemmin, mitä sukupuolta on. Queerilla on historia haukkumasanana (käännös suomeksi pervo, omituinen) ja se on haluttu ottaa haltuun myönteisenä sanana. Queer –tutkimus ja –teoria tarkastelee kriittisesti seksuaalisuutta ja sukupuolta ja jähmeitä identiteettikategorioita. Jotkut käyttävät suomenkielistä käännöstä ”kvääri” tai ”kveeri”.

Vertaistukea

 


Sukupuolikuu -foorumi

WTFTM -foorumi transmaskuliinisille

Transtukipisteen muunsukupuolisten ryhmä

Muunsukupuolisuudesta muualla

Interview: “Neither a girl, nor a boy” Contributoria, May 2015

10 myths about non-binary people it’s time to unlearn

Dokumentti muunsukupuolisuudesta (englanniksi)

Muunsukupuolisuus ja sukupuoleen liittyvä ilo: ”En mistään hinnasta vaihtaisi pois tätä ominaisuutta itsestäni. Miska Salakka, QFemZine 2016.

Muuta lisätietoa

 

Transtukipiste

Pasilanraitio 5 (toinen kerros)
00240 Helsinki

Toimistolle kuljetaan hissillä Pasilanraition puolelta, jossa ovisummeri sijaitsee. Käynti on esteetön. Toimistolle pääsee myös Fredriksberginkadun puolelta portaita pitkin. Ilmoitathan etukäteen henkilökunnalle, mikäli käytät jälkimmäistä reittiä.

Setan Transtukipiste l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design