Lasta ei pidä pakottaa sukupuolinormien mukaiseksi

HS Vieraskynä-kirjoitus sukupuoliristiriidasta lapsilla
Vieraskynä, HS 16.6.2009

Paine vähenee merkittävästi, jos sukupuolen variaatio hyväksytään lapsen elinyhteisössä ihmisyyteen kuuluvana, kirjoittaa Maarit Huuska.

Poika pyytää vanhemmiltaan: tilataan meille taikuri, joka tekee minusta tytön.

Tunne, että oma fyysinen sukupuoli on väärä, alkaa usein kehittyä jo lapsuudessa. Lapsi ilmaisee sukupuoleen liittyviä tuntemuksiaan toiminnallaan ja sanallisesti. Oman kulttuurinsa sukupuolikäsityksiä opettelevalla lapsella voi olla omaperäisiä ajatuksia, eivätkä aikuiset välttämättä aina ymmärrä, että lapsi samastuu toiseen sukupuoleen.

Näiden lasten ja nuorten tunnistaminen olisi tärkeää, koska he tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat käsitykset, kuten itseluottamus, omanarvontunto ja näkemys siitä, voiko toisiin ihmisiin luottaa, alkavat rakentua lapsuuden vuorovaikutussuhteissa. Empatiaa ja sensitiivisyyttä tarvitsevat myös ne lapset, joilla on ristiriitaisia tunteita sukupuolensa takia.

Variaatiot lasten sukupuolen ilmaisussa ovat yleisempiä päiväkoti-iässä kuin myöhemmin; lapsen kasvaessa sukupuolelle tyypillinen käyttäytyminen lisääntyy. Kansainvälisissä tutkimuksissa 1-10 prosenttia eri-ikäisistä lapsista on ilmaissut haluavansa olla toista sukupuolta. Pieni osa näistä lapsista ei pysty lainkaan tuntemaan fyysistä sukupuoltaan omakseen tai ilmaisee voimakasta ja pitkän aikaa kestävää samastumista toiseen sukupuoleen. Lapsi voi esimerkiksi kieltäytyä vääränä pitämänsä sukupuolen vaatteista tai uskoa kehonsa muuttuvan itsekseen.

Arvioidaan, että viidesosa lapsista, jotka samastuvat toiseen sukupuoleen, kasvaa transsukupuolisiksi. Kasvatustyyli ei määrää, säilyykö lapsen samastuminen sukupuoleen aikuisuuteen asti. Kukaan ei tiedä varmasti lapsen kehityssuuntaa, joka voi muuttua spontaanisti. Ennen oli tavallista, että lasta autettiin hyväksymään biologinen sukupuolensa ja hänen käytöstään ohjattiin normien mukaiseksi. Nykyisin tämän uskotaan voivan vahingoittaa lasta. Lapsi ei välttämättä muutu vaan voi oppia salaamaan kokemuksiaan. Lapsi tuntee syyllisyyttä ja häpeää, koska hän ei kelpaa omana itsenään perheelleen ja yhteisölleen.

Lapsen temperamentti ja erityispiirteet vaikuttavat siihen, miten vanhemmat hänet kohtaavat. Lapsi on vaarassa leimautua hankalaksi, jos perheessä toistuvasti kiistellään esimerkiksi pojan menosta päiväkotiin mekossa. Lapsen salaisuudet voivat estää häntä tuntemasta läheisyyttä perheessä ja yhteenkuuluvuutta ikätovereiden kanssa. Mielenterveysongelmien riski kasvaa. Osa transsukupuolisista on suunnitellut itsemurhaa jo lapsena – ja monet nuorena. Paine vähenee merkittävästi, jos sukupuolen variaatio hyväksytään lapsen elinyhteisössä ihmisyyteen kuuluvana.

Lapsi ei pysty itse muuttamaan sukupuolisamastumistaan. Fyysinen sukupuoli on tosiasia – samoin se, miten lapsi kokee sukupuolensa. Lapsen samastumiseen liittyviä asenteita, tunteita ja käyttäytymistapoja ei tulisi pitää väärinä tai huonoina. Suojaavia tekijöitä voidaan lapsuudessa vahvistaa ja samalla edistetään aikuisiän terveyttä. Lapsen kokemaa psykologista stressiä ja kroonista roolipainetta voidaan lieventää.

Tärkeintä on vanhempien ilmaisema rakkaus ja hyväksyntä. Vanhempien tulisi suhtautua neutraalisti siihen, kasvaako lapsi heteroksi, homoksi tai transsukupuoliseksi. Osa vanhemmista tarvitsee tässä tukea. Perhetyössä pitäisi opettaa, miten sukupuoliristiriita vaikuttaa lapseen ja perheeseen. Lasta suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sukupuoleltaan erityiset leikkikaverit, avoin keskustelu erilaisuudesta ja koti, jossa voi vapaasti ilmaista itseään. Myös lapsen näkeminen tavallisena ja sukupuolista variaatiota koskevan tiedon jakaminen lapsen elinpiirissä voivat ehkäistä ongelmia.

Lasta on joskus yritetty auttaa siirtämällä hänet elämään toisessa sukupuolessa. Mutta entä jos lapsi ei olekaan transsukupuolinen? Voisiko joidenkin poikien elämänhistoriaan kuulua tyttövuodet tai tyttöjen poikavuodet?

Lapsi saattaa joutua kulttuuristen ennakkoluulojen kohteeksi ja herättää hämmennystä, pelkoa tai aggressiota. Monet transsukupuoliset nuoret joutuvat kokemaan koulukiusaamista. Koulujen tulisi kiinnittää huomiota tällaisten nuorten kiusaamisen ehkäisyyn. Suomessa olisi tehtävä perustutkimusta näiden lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Sukupuoli-identiteetin pysyvyys varmistuu vähitellen lapsen kasvaessa nuoreksi. Nuoria tukee perhe- ja verkostotyö, tieto, vertaistuki ja empaattinen, kantaa ottamaton keskusteluapu.

Jotkut saavat apua sukupuolenkorjaushoidosta. Sosiaali- ja terveysministeriön kanta on, että Suomessa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, voidaan tutkia ja hoitaa myös alle 18-vuotiaan sukupuoliristiriitaa. Hoitoon on olemassa kansainväliset suositukset.

Suomi on ratifioinut lasten oikeuksien sopimuksen. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus. Lapsen mainetta tai kunniaa ei saa loukata eikä halventaa – sukupuoleltaan erilaisia ihmisiä kohtaan on osoitettava arvostusta.

Lapsella on oikeus häntä itseään koskevaan tietoon. Hänellä on oikeus tarinoihin, joissa on sukupuoleltaan erityisille lapsille myönteisiä roolimalleja ja onnellinen loppu.

Lapsella on oikeus olla oma itsensä. Siinä eivät auta taikurit vaan yhteisöt, jotka antavat lapselle sosiaalista tilaa.

Maarit Huuska
maarit.huuska@seta.fi
Kirjoittaja on Seta ry:n Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä.

Transtukipiste

Pasilanraitio 5 (toinen kerros)
00240 Helsinki

Toimistolle kuljetaan hissillä Pasilanraition puolelta, jossa ovisummeri sijaitsee. Käynti on esteetön. Toimistolle pääsee myös Fredriksberginkadun puolelta portaita pitkin. Ilmoitathan etukäteen henkilökunnalle, mikäli käytät jälkimmäistä reittiä.

Setan Transtukipiste l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design