Kumppaneille

Tälle sivulle on koottu tietoa, ajatuksia ja neuvoja siihen, miten transihmisyys koskettaa esimerkiksi parisuhteita ja perheen perustamista.

Parisuhteen haasteet

Monilla ihmisillä on kuvitelmia siitä, että parisuhteessa kumppanien pitäisi automaattisesti ymmärtää ja tukea toinen toisiaan kaikissa kummankin elämään liittyvissä pyrkimyksissä. Transihmisillä on usein toive, että puoliso ymmärtää ja kiinnostuu hänen transihmisyydestään ja hyväksyy sen osaksi myös parisuhteen arkea. Näin saattaakin käydä jo ulostulon alkuvaiheessa, mikäli sukupuolen monimuotoisuus palvelee puolison omia kehitystarpeita. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole ja silloin parisuhde voi ajautua kriisiin.

Parisuhteen harha on usein siinä, että sen osapuolet kuvittelevat parisuhteen kautta tulevansa yhdeksi ja toisen pystyvän tyydyttämään kaikki omat tarpeet. Todellisuudessa parisuhteessa on aina kaksi erillistä ihmistä elämänhistorioineen, tarpeineen ja tunteineen. Toisen suhde omaan transihmisyyteensä on hänen elämänsä kehitystehtäviä, se ei välttämättä kuitenkaan palvele millään tavalla puolison pyrkimyksiä omaksi itseksi tulemisessa. Transihmisyys on sinänsä suuri kysymys parisuhteessa. Tärkeää on kuitenkin myös ymmärtää, mitä puolison aivan omia, hänen henkilöhistoriaansa liittyviä, kipukohtia kriisi herättää.

Parisuhde ei ole vain autuas rakkauden täyttymys. Etenkin pidemmässä suhteessa, jokainen törmää siihen tosiasiaan, että kumppani ei voikaan olla ratkaisu kaikille omille sisäisen lapsen tarpeille, jotka voivat liittyä mm. turvallisuuden, hyväksytyksi tulemisen, innostuksen ja elämän tarkoituksen kokemiseen. Kriisi voi auttaa parisuhteen kumpaakin osapuolta tulemaan paremmin kontaktiin näiden omien keskeneräisyyksiensä kanssa. Transihmisyys ei herätä vain parisuhteen kyseenalaistamista, se koskettaa puolison elämää usein paljon syvemmältä. Transihmisen puoliso joutuu kyseenalaistamaan koko oman elämänsä etenkin silloin, jos – kuten ihmisillä yleensä – työ omaksi itseksi tulemisen kanssa on kesken. Vain transihmisyyden pohtiminen parisuhteessa tai neuvontatyöntekijän kanssa ei siten aina riitä, puoliso tarvitsee tukea omien kriisin herättämien kipupisteidensä työstämiseen. Aina kriisissä omien tunteiden työstämiseen ei ole voimia ilman ulkopuolista apua. Kasvu ja oman itsen kohtaaminen on harvoin täysin tuskaton prosessi.

Transihminen on usein käynyt jo pitkän tien oman sukupuolensa ja identiteettinsä kanssa ennen ulostuloaan ja saanut näin yhteyttä tähän puoleen elämässään. Hän saattaa olla malttamaton puolisonsa suhteen, tämän pitäisi hyväksyä uusi kuva kumppanistaan saman tien. Kriisi, koska se koskettaa koko persoonaa, vie kuitenkin aikansa – yleensä vuosia. Puoliso voi pakottaa itsensä ymmärtämään toisen transihmisyyttä, mutta tunnetasolla kriisiä ei ratkaista ilman sisäistä työskentelyä. Omien tunteiden kieltäminen tai niiden yli käveleminen aikaansaa oireilua, kuten unettomuutta, ahdistusta tai etääntymistä parisuhteessa. Keskustelu näin intiimillä tasolla parisuhteessa toisen kanssa vaatii luottamusta, jonka puoliso saattaa kuitenkin kokea toisen ehkä vuosia jatkuneen salailun kautta kadonneen. Avoin tunteiden ilmaiseminen saattaisi viedä eteenpäin, vaikka juuri se voi olla vaikeaa kriisiytyneessä tilanteessa. Usein ulkopuolinen apu ja mahdollisuus keskustella muiden samassa tilanteessa olevien puolisoiden kanssa auttaa yhteyteen omien tunnekokemustensa kanssa.

Transihmisyyteen liittyvä kriisi asettaa parisuhteen uudelleen arvioinnin eteen. Toiset parisuhteet löytävät uusia ratkaisuja jatkaa yhteiselämää, toiset kariutuvat. Toisille parisuhteille transihmisyys on rikkaus, toisille erottava tekijä. Viime kädessä on kyse siitä saako transihmisyys vastakaikua puolison elämys- ja kokemusmaailmassa. Puolison on syytä avoimesti ja rehellisesti pohtia ”Mitä minä tarvitsen? Mitä minä haluan? Mitä en tarvitse? Mitä en halua?” Toiset parit löytävät itselleen sopivia kompromisseja. Puoliso voi tällöin oman harkintansa mukaisesti itse valita, esimerkiksi mihin puoliin transvestisuudessa hän haluaa mennä mukaan ja minkä osalta jättäytyä sen ulkopuolelle.

Vaikka alussa transihmisyys saattaakin saada valtavat mittasuhteet, kokevat monet puolisot kumppaninsa muut puolet ja yhteisen elämän niin tärkeiksi itselleen, etteivät halua lopettaa suhdetta transihmisyyden takia. On hyvä, jos voi käydä avoimesti oman itsensä kanssa ja yhdessä kumppaninsa kanssa läpi sen mitä odottaa suhteelta, jos sitä jatketaan tai sen mikä estää suhteen jatkumisen. Ne tarpeet, mitä kukin toteuttaa parisuhteen kautta ovat lukemattomia ja sen vuoksi ratkaisutkin ovat kunkin parin kohdalla yksilöllisiä. Parisuhdetta saattaa ylläpitää rakkauden ja kumppanuuden lisäksi monet muut tekijät kuten mm. vanhemmuus, taloudellinen asema ja pelko omasta selviytymisestä. Onnistunut ratkaisu olipa se parisuhteen jatkumisen kannalta mikä tahansa on se, minkä kanssa itse kokee olevansa sovussa ja rehellinen.

Perheistä

Osa transsukupuolisista on tullut vanhemmiksi ennen transsukupuolisuutensa tiedostamista ja korjaushoitoja. Valtaosalla keski-ikäisistä sukupuolen korjaajista on lapsia. Aikuisella sukupuolenkorjaajalla voi olla heteropuoliso tai hän voi elää naisparin tai miesparin muodostamassa rakkaussuhteessa.

Transvestiiteista valtaosa elää heteroseksuaalisessa parisuhteessa ja heillä on eri-ikäisiä lapsia. Usein puolison ja isän transvestisuus on perhesalaisuus, josta vaimo ja lapset saattavat olla jollain tasolla tietoisia.

Pari saattaa kokea suhteensa läheisemmäksi ja intiimimmäksi asian jakamisen jälkeen. Vaikeita parisuhteessa ovat tilanteet, joissa puolison sukupuolen kokeminen on ollut salaisuus tai torjuttu puhumaton asia. Salaisuuden paljastuminen voi aiheuttaa parisuhteeseen luottamuskriisin. Läheiset läpikäyvät usein shokin kieltämis-, torjunta-, käsittely- ja sopeutumisvaiheineen. Parisuhde voi muuttaa muotoaan kriisin kautta yhä intiimimmäksi ja merkityksellisemmäksi.

Saattaa olla haastavaa hyväksyä puolison sukupuolen monimuotoisuus, koska se koskettaa syvästi myös omaa identiteettiä. Puolison identiteetti naisena tai miehenä sekä heteroseksuaalina, homona tai lesbona haavoittuu kumppanin sukupuolikokemuksen paljastuessa. Voiko parisuhde jatkua? Onko parin yhteinen seksuaalisuus enää mahdollista? Leimautuuko koko perhe?

Kulttuuristen vahvojen ennakkoluulojen seurauksena transihmisyyttä kohtaan monet läheiset voivat kokea hämmennystä, ahdistusta, pelkoa, vastenmielisyyttä ja häpeää. On raskasta kokea voimakkaita kielteisiä tunteita ja jopa inhoa läheistä ihmistä kohtaan. Mahdollisten kielteisten tunteiden kohteena olevalle transkumppanille tämä voi olla myös hyvin satuttavaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, vihaa ja arvottomuuden tunnetta.

Osa liitoista ei kestä puolison transvestisuutta tai sukupuolenkorjausta, vaan pari eroaa. Osa liitoista käy läpi kriisin, suhde jatkuu muuttaen muotoaan elämäntoveruuden suuntaan tai rakkaussuhde uudistuu ja syvenee. Parineuvonnassa ja -terapiassa on tärkeää kunnioittaa kummankin kokemusta sekä suhtautua rohkaisevasti myös epäkonventionaalisiin parisuhde- ja perhemalleihin, jos ne sopivat parille ja perheelle.

Miesparin tai naisparin toisen osapuolen sukupuolen korjaus tai sukupuolimoninaisuuden esiin tulo voi yhtälailla voi olla järkytys puolisolle tai asettaa suhteen jatkumisen vaakalaudalle. Homo- bi- tai lesbo identiteetin rakentaneilla ihmisillä on tavallisesti enemmän etukäteistietoa transihmisyydestä sekä omakohtaista kokemusta identiteettityöstä ulostuloineen. Kriisissä heitä voi helpottaa valmis viitekehys, johon asian voi sijoittaa.

Transihmisillä on myös parisuhteita, joissa kumppani kokee transihmisyyden luonnolliseksi asiaksi tai jopa viehättäväksi ominaislaaduksi puolisossaan. Toisinaan rakkaussuhde koetaan esimerkiksi miehen ja naisen heterosuhteeksi, vaikka muut tulkitsevat heidät naispariksi. Terveyspalveluissa on tärkeää kunnioittaa rakkaussuhteen osapuolten omaa kokemusta ja määrittelyä suhteestaan.

Parisuhde ja seksuaalisuus

Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat erillisiä osia jokaisen ihmisen käsityksessä itsestään, kuitenkin ne vaikuttavat toisiinsa syvästi ja merkittävillä tavoilla. Sukupuolen korjauksella voi olla valtava vaikutus yksilön seksuaaliseen suuntautumiseen ja seksuaalisen mielenkiinnon kohteisiin – vielä useammin se vaikuttaa siihen, miten muut ihmiset hänet hahmottavat; esim. heterosuhteessa aviomiehen muutos miehestä naiseksi asettaa vaimon ulkoapäin hahmotettuna ”lesbosuhteeseen” – keskivertoheteronaiselle, erityisesti sellaiselle joka on elänyt etuoikeutettua elämää sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla, tämä todellisuus voi olla musertavaa. Seksuaalisen suuntautumisen ja -identiteetin kysymykset pahentavat tai kärjistävät usein perheen yrityksiä käsitellä sukupuoleen liittyviä kysymyksiä.

Seksuaalinen suuntautuminen ei ole muutettavissa tahdon tai pakon avulla – toisaalta joskus ihmisten suuntautuminen näyttää ”spontaanisti” muuttuvan, esim. sukupuolenkorjausprosessin aikana tai sen jälkeen (esimerkiksi jotkut transnaiset, jotka ovat miehenä eläessään olleet pelkästään kiinnostuneita naisista, huomaavatkin olevansa kiinnostuneita miehistä kun ovat alkaneet elämään naisina) – tämä voi olla emotionaalisesti hyvin vaikeaa ko. transihmiselle, mutta jopa vielä enemmän hänen puolisolleen.

Siitä, mikä vaikutus seksuaalisen suuntautumisen hämmennyksellä parisuhteissa, joissa toinen osapuoli on transvestiitti tai transsukupuolinen (nainen), on tehty hyvin vähän tutkimusta, mutta eräs sellainen osoitti, että transnaisten vaimot kamppailevat oman identiteettikysymyksensä kanssa vähemmän kuin transvestiittien (Hunt and Main, 1997) – joka tapauksessa tämä aihealue tarvitsisi lisää huomiota sekä kliinisellä että tutkimuksen tasolla.

Lähteenä on käytetty: Lev, Arlene Istar: Transgender Emergency – Therapeutic Guidelines for Working with Gender-Variant People and Their Families.2004.

 

Seksi ja trans -opas seksuaalisuudesta ja turvaseksistä transihmisille ja heidän kumppaneilleen [2016]. Oppaan ovat tuottaneet Transtukiverkosto, Seta, Transtukipiste, Hiv-tukikeskus sekä Sinuiksi tuki- ja neuvontapalvelu.

Transtukipiste

Pasilanraitio 5 (toinen kerros)
00240 Helsinki

Toimistolle kuljetaan hissillä Pasilanraition puolelta, jossa ovisummeri sijaitsee. Käynti on esteetön. Toimistolle pääsee myös Fredriksberginkadun puolelta portaita pitkin. Ilmoitathan etukäteen henkilökunnalle, mikäli käytät jälkimmäistä reittiä.

Setan Transtukipiste l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design